Viđat Sámediggi álggaheapmi maŋemus beivviid borgemánus. Politihkkarat, ruvdnaprinseassa oktan vávttaiguin ledje doppe. Ja dieđusge leai Nuorat nai doppe. Mii sáddimet guoktása geat leaba addán árvosániid lágideapmái. Ná dat šattái...

Diibmu lea veaháš badjelas 8.00 ja olbmot juo álget boahtit Girona čábbámus latnjii, Gávpotviesus. Stuora latnja lea hervejuvvon sápmelaš dovddaldagaiguin, nugo soagit, ja bohccočoarvvit giesahuvvon aluminiumfoliain báite go silbá čoarvvit.

Badjin, balkoŋgain, leat maid dievva olbmot. Gironlaččat, Jielliváris ja giliin Girona gielddas. Maid sámeskuvllat ja ovdaskuvllat Gironis ja Jielliváris. ”Kändisdovdu” lea juste dál buoremus go lea nu ollu media ja Säpo-vávttat sihkarastet báikki ovdal ruvdnaprinseassa boahtá. Dieđusge moai letne beassan preassa-beaŋkkaide, hui buori báikái ja dás moai oidne ruvdnaprinseassa beaŋkka čielgasit.

Victoria
9:30. Máilmmi čábbámus ruvdnaprinseassa boahtá! Lea dego Ipmil lea sádden su. Sus lea åarjelsaemie gákti, avvi, sliehppa ja risku ja sus leat čázehat vuoddagiiguin ja vuovttain silbačanahat.
Ruvdnaprinseassa bálddas vázzá ahkepresideanta Lars-Jon Allas. Sudno duogis vázzet sámeministar Eskil Erlandsson, Sámedikki ovdalaš ságadoalli Sylvia Simma, integrašuvdna- ja dásseárvoministar Nyamko Sabuni ja Norbottena leanahearra, Per-Ola Ericsson.
Eai sánit rehke go galgá čilget man čábbi ruvdnaprinseassa leai gávttis. Moai dadje dego Svonne Vulle, Sohpparis ”Gal leai albma čáppá sámi nieida”.
5/5

Musihkka
Sámediggi rahpan álggahuvvo sámi soga lávllain man koara Sámi Jienat lávlu ovttas olbmuiguin. Sii maid lávlo Goahtoeanan, Deanu Mája ja Sámiid eatnan duoddariid. Gal ledje čeahpit, muhto moai gal váillaheaimmet eanet dievdduid, danin dat šattái ilá alla jienat.
4/5

Sártnit
Sámeministar Eskil Erlandsson lea vuosttaš olmmái mii doallá sága. Son muitala ahte dát golbma jagi mas son lea leamaš stáhtaráđđi lea oahppan ollu sámiid birra ja lea leamaš somás áigi. Juoga mii vavddai munno muitui leai ahte son dovddastii ahte boazodoalus leat unnán guohtuneatnamat ja ahte meahcieallit borret eanet ja eanet bohccuid. Munno mielas sus ii lea ollenge retorihka ja dat dagaha munnuide guldaleaddjin váivin. Sus lea goit buorre diehtu, danin moai adde sutnje 3/5.

De lea integrašuvdna- ja dásseárvoministara vuorru. Munno bealjjit guhkkojit. Nyamko Saboni ságasta ollu giela birra ja son dadjá ahte “sámit eai sáhte ieža okto nagodit doallat giela eallin, Sámedikkis ii gávdno doarvái ruhta dasa ja danin ferte olles servodat leahkit veahkkin giela seailluheamis”. Munno mielas lea somá guldalit Nyamko. Buoremus sártni olles dán rahpamis! 5/5

Leat maid iežat geat hálidit sáddet dearvuođaid Sámediggái, nugo Girona gielddaráđit, Kenneth Stålnacke ja Lars Törnman. Soai doallaba goabbage sártni ja Törnmanni addá lihkosávaldagaid ruvdnaprinseassa heajaide.

Rahpan
Victoria Tauli-Corpuz lea jođiheaddji ON:a Bistevaš Forumis eamiálbmogiid várás.  Lea son gii rahpá Sámedikki ođđa mandáhtaáigodaga. Su sártni lea váttis ipmirdit danin go jorgaleapmi ii doaimma doarvái bures. 3/5

Boađus
Olles rahpandilálašvuohta oažžu 4/5, dat mii váilu lea dovddus sápmelaš artista. Dát livččii dagahan “kändisdovddu” ollu buoret. Moai maid váillahetne sártni ruvnnaprinseassas ja livččii galgan leahkit son gii rahpá ođđa Sámedikki.

Nadja kommentára:
“Leai miellagiddevaš álggaheapmi Sámedikkis. Mu mielas ruvdnaprinseassa livččii galgan rahpat ođđa Sámedikki, go nu ii lean, ii lean jur seammá somá. Hui ollu buori ja oahppanveará dearvvuođasártnit Sámediggai. Suohtas oaidnit ruvdnaprinsessa gávttis”.

Per Jonas kommentára:
“Leai hui somá ahte ruvdnaprinseassa bođii ja ahte rahpan oaččui nu ollu publisitehta. Dan Sámediggi dárbbaha ja dieđusge sámi olbmut. Sáván beassat leahkit mielde boahtte rahpamis ja hálidan vel dalle ahte ruvdnaprinseassa, vaikko dalle vel dronnet boahtá.”

Teaksta: Najda Marakatt ja Per Jonas Partapuoli.